Aktiivimalli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aktiivimalli tarkoittaa työttömyysturvassa sitä, että työttömän on osoitettava aktiivisuutta tai muuten hänen työttömyysturvaansa leikataan. Aktiivimalli on käytössä Tanskassa ja Suomessa. Mallin tavoite on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysaikaa.

Aktiivimalli Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen työttömyysturvassa otettiin aktiivimalli käyttöön vuoden 2018 alusta. Suomessa aktiivimalli toimii siten, että työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkastellaan kolmen kuukauden (65 päivän) välein.[1]

Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön tekee jonkin seuraavista:[1]

  • 18 tuntia palkkatyötä, josta tehdään työsopimus ja maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa[2],
  • ansaitsee yritystoiminnassa 241 euroa, tai
  • on viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa

Jos työtön ei täytä aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysetuuttansa leikataan 4,65 % seuraavan tarkastelujakson ajaksi. Määrä vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.[1]

Palkkatyöksi ei sovellu työ kolmannella sektorilla (järjestöissä) eikä talkootyö.[3]

Aktiivimalli ei koske kaikkia työttömiä. Se ei koske niitä, jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelevät omais- tai perhehoitajana tai ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä.[1] Aktiivimalli ei myöskään koske lyhytaikaisesti lomautettuja.[2]

Mallin tavoitteet ja vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen aktiivimalli kopioitiin Tanskasta.[4] Mallin tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä. Työllisyyden lisäyksen on arvioitu olevan 5 000–12 000 henkeä. Mallin tavoite on kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Työttömyysturvan porrastuksen on monissa maissa havaittu lyhentävän työttömyyden kestoa.[5][6]

Työministeri Jari Lindströmin mukaan mallin tarkoitus on saattaa työn tekeminen työttömyyttä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.[7]

Aktiivimallin taustalla on ajatus, että työttömissä on iso joukko niitä, jotka kaipaavat patistelua. Tutkimusten mukaan rangaistukset pelotevaikutuksineen lyhentävät niiden ihmisten työttömyysjaksoja, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Sen sijaan merkittävää vaikutusta ei ole havaittu useamman vuoden työttömänä olleisiin. Tähän joukkoon kuuluu Suomessa noin kolmasosa työttömistä.[8]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivimallia on kritisoitu runsaasti. Malli leikkaa työttömyysturvaa, vaikka työtön olisikin todellisuudessa aktiivinen ja hakisi työtä tai koulutusta siinä kuitenkaan onnistumatta.[8] Kritiikin mukaan kaikilla työttömillä ei asuinpaikan takia ole mahdollisuutta täyttää aktiivisuusehtoa. Mallia vastaan on asettunut muun muassa SAK.[4] Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 120 000 äänestäjää.[7]

Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan kovin kritiikki on kohdistunut työttömien keskinäisen yhdenvertaisuuden puutteeseen: työttömillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työssäoloehdon täyttäviin palveluihin. Hetemäen mukaan aktiivimallilla ei voida käytännössä saavuttaa työttömien täyttä yhdenvertaisuutta.[6]

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne hyökkäsi tammikuussa 2018 hallitusta vastaan väittäen aktiivimallin rankaisevan työttömiä. Rinteen mielestä mallin taustalla on vääristynyt käsitys työttömistä laiskoina ja saamattomina. Rinteen mukaan ”ihmiset ovat sanoneet, että hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus”. Sanavalinta herätti kritiikkiä, koska sisällissodasta oli samaan aikaan kulunut 100 vuotta.[9][10][11]

Aktiivimalli Tanskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan aktiivimallissa aktiivisuusehdon täyttyminen vaatii 148 tuntia työtä neljän kuukauden aikana. Vaatimus on kuusinkertainen Suomen malliin nähden. Tanskassa aktiivisuusehtoa ei voi täyttää palveluihin osallistumalla. Työttömyysetuus alenee Tanskassa vain 1,2 %, kun Suomessa alenema on 4,65 prosenttia.[6]

Tanskassa työttömyyskorvaus on kaikille 90 prosenttia työllisyysajan palkasta[12], Suomessa noin 53 prosenttia (laskettu keskiansion mukaan, ansiosidonnaiseen oikeutetulle[13][14]). Tanskassa on myös joustavat työmarkkinat.[12] Tanskassa työllistymistä edistäviä virkailijoita on yksi 12 työtöntä kohden. Suomessa vastaava luku on yksi 166 työtöntä kohden.[15]

Tanskan aktiivimalli on toteutus joustoturvasta eli flexicuritystä. Joustoturva on työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikassa keskeiseen asemaan noussut käsite, jolla tarkoitetaan työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden uudenlaista tasapainoa.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Aktiivimalli - TE-palvelut toimistot.te-palvelut.fi. Viitattu 9.1.2018.
  2. a b Palkan oltava vähintään 6 euroa tunnilta – 10 kysymystä ja vastausta aktiivimallista - Aamulehti Aamulehti. 4.1.2018. Viitattu 9.1.2018.
  3. http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200657504_pi.shtml
  4. a b Teittinen, Paavo: Talkootyöstä voi tulla osa aktiivimallia. Helsingin Sanomat, 9.1.2018. Sanoma Osakeyhtiö.
  5. Valtiosihteeri lyttää kritiikin aktiivimallista: "Käsitykset kohtuullisuudesta ovat ehkä muuttuneet"
  6. a b c Valtiovarainministeriö: kolumni Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki
  7. a b Palojärvi, Eeva: Jari Lindström antaa kasvot aktiivimallille. Helsingin Sanomat 13.1.2018
  8. a b Raivoisaa vastustusta herättänyt työttömien aktiivimalli astuu pian voimaan – 6 kysymystä ja vastausta Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2018.
  9. Oppositiojohtaja Antti Rinne: Hallituksen ihmiskuvan vääristyneisyys johtaa älyttömyyksiin – "halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus" - Aamulehti Aamulehti. 5.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  10. Rinne puolustaa ”niskalaukaus” -kohuvertausta: kertoo siteeranneensa 50-vuotiasta korkeakoulutettua naista Viitattu 11.1.2018.
  11. Rinne niskalaukaus-kommentista: Enhän minä nyt ihmisten kertomuksia rupea muuttamaan – Aktiivimallin kritiikki pöyristytti somessa Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2018.
  12. a b Iltalehti vertasi: Suomen aktiivimallissa on kyse uhasta - Tanskassa työttömälle maksetaan 90 prosenttia vanhasta palkasta
  13. Palkansaajien keskiansiot Tilastokeskus
  14. Päivärahan suuruus Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
  15. https://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-teki-koyhan-miehen-tanskan-mallin--oleellinen-palanen-puuttuu/qM5cXSqp
  16. http://denmark.dk/en/society/welfare/flexicurity

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]